Jännittää, muttei pelota. Mulla on 45 min päästä follikkeliultra, jossa nähdään ovatko clomit tehonneet yhtään tällä kertaa. Mitään tuntemuksia ei oikeastaan ole ollut, hikoiluttanut vaan joskus öisin ja masis-mieliala on hiipinyt puseroon silloin tällöin. Mutta eilen jotenkin olo seestyi. Se tulee mikä on tullakseen, mitä tässä rimpuilemaan. Jos nyt munaslouja ei ole kasvanut, ei se ole maailmanloppu, vaan sitten koitetaan jotain muuta. Jos lääkärin tuomio on (ikävällä tavalla) tyrmäävä tänään, menen miehen kanssa hyvälle lounaalle, jonka jälkeen menen pariin vaatekauppaan, ostan jotain kivaa, käyn ostamassa jonkun kivan CD:n, meikkejä ja sitten illalla paistan lettuja ja syön niitä ja jätskiä mahan täyteen. Ja olen iloinen siitä, että selvisin vahvana taas yhdestä takaiskusta.

Jos munasolu(ja) on kasvanut... paistan silti lettuja! :D

Jos joku sattuisi lukemaan tämän nyt aamupäivällä klo 10-11.30, niin toivokaa kovasti, että munasarjani olisivat aloittaneet toimintansa!!!!

Muoksmuoks.

Nyt on sitten ultrassa käyty! Yksi johtofollikkeli näkyi, tosin vain 11mm (nyt kp 12), mutta kai siitäkin voi vielä jotain tulla. Koska ensimmäisellä clomi-avusteisella kerralla oli samanlainen tilanne ja munasolu surkastui ennen aikojaan, päätimme nyt ottaa avuksi pregnyl-pistokset, jotta munis kasvaisi paremmin. Kävin pistosharjoittelussa ja tänään olisi tarkoitus tuikata ensimmäinen annos (50iu) mahamakkaraan. Harjoittelukerta meni ihan hyvin, tosin käytin hieman liikaa voimaa pistämiseen, enkä uskaltanut katsoa pistämistä. Toivottavasti tositoimet sujuvat yhtä hyvin. Täytynee vielä perhetyä puregon-kynän käyttöön myöhemmin tänään. Perjantaina menen uudestaan ultraan ja sitten katsotaan, miten edetään. Sain jo varuilta pregnyl- ja lugesteron-reseptit. Ihan hyvillä mielin olen, vaikka aika yllättäen tämä pistämishomma nyt tulikin. Toivottavasti siitä on apua! Ja illalla luvassa lettuja! Kieli ulkona